tei

Liivi

Substantiivi

tei (gen. tei, part. teiõ, mon. nom. teid)

1. täi (Pediculus)

Taivutus

• LEL nominityyppi 17 (tei) tei

Liittyvät sanat

• pūtei
• teikem
• (anat.) teitemp

Lähteet

• Liivi-eesti-läti sõnaraamat / Tiit-Rein Viitso, Valts Ernštreits. – Tartu : Tartu Ülikool, 2012.

Verkkoversio: LEL 2012

Romania

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unui tei
määräinen	teiului
monikko	unor tei
määräinen	teilor

tei m. (määräinen: teiul, monikko: tei, määräinen: teii)

1. isolehtilehmus (Tilia platyphyllos); lehmus

   tei alb – hopealehmus (Tilia tomentosa)

Etymologia

• latinan *tilium (DEX), maskuliiniseksi muiden puiden nimien tavoin muuttunut muoto sanasta tilia, vrt. italian tiglio