teloa (52) (taivutus[luo])

  1. satuttaa, vahingoittaa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪eloɑˣ/
  • tavutus: te‧lo‧a

Etymologia

muokkaa

johds tela-sanasta[1] (vartalo tel|a- + -o- + -a[2])

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • teloa Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004: teloittaa
  2. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 366 O-verbien rakenne ja merkitys