tihutyö

Suomi

Substantiivi

tihutyö (19)

1. epäonnistumisen todennäköisyyttä kasvattava vahingonteko; ilkityö, sabotaasi

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ihuˌt̪yø̯/
• tavutus: ti‧hu‧työ

Etymologia

vrt. tihulainen

Käännökset

1. vahingonteko; sabotaasi

englanti: sabotage; vandalism; destruction

viro: sabotaaž, kahjurlus; vandalism; hävitustöö

Aiheesta muualla

• tihutyö Kielitoimiston sanakirjassa