tihulainen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatihulainen (38)
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tihulainen | tihulaiset |
genetiivi | tihulaisen | tihulaisten tihulaisien |
partitiivi | tihulaista | tihulaisia |
akkusatiivi | tihulainen; tihulaisen |
tihulaiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tihulaisessa | tihulaisissa |
elatiivi | tihulaisesta | tihulaisista |
illatiivi | tihulaiseen | tihulaisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tihulaisella | tihulaisilla |
ablatiivi | tihulaiselta | tihulaisilta |
allatiivi | tihulaiselle | tihulaisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tihulaisena (tihulaisna) |
tihulaisina |
translatiivi | tihulaiseksi | tihulaisiksi |
abessiivi | tihulaisetta | tihulaisitta |
instruktiivi | – | tihulaisin |
komitatiivi | – | tihulaisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tihulaise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tihulais- |
Etymologia
muokkaaVrt. tihutyö.
Käännökset
muokkaa1. ilkityön tekijä
|
Aiheesta muualla
muokkaa- tihulainen Kielitoimiston sanakirjassa