SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

tiivis (41) (komparatiivi tiiviimpi, superlatiivi tiivein) (taivutus[luo])

  1. josta ei pääse mikään aine läpi
  2. jonka rakenneosat ovat lähellä toisiaan, muodostavat yhtenäisen massan
    tiiviin aineen fysiikka
  3. läheinen, luottamuksellinen, intensiivinen
    tiivis yhteistyö
  4. omistautunut, läpikotainen
    kolmen vuoden tiivis opiskelu
    tiivis perehtyminen asiaan

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈt̪iːʋis/
  • tavutus: tii‧vis

EtymologiaMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

ilmatiivis, pölytiivis, tiiviskantinen, tiiviskorkkinen, tiivisrakenteinen, vesitiivis

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • tiivis Kielitoimiston sanakirjassa