Substantiivi

muokkaa

tiiveys (40)[1]

  1. se, että on tiivis

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪iːʋeys/ tai /ˈt̪iːʋey̯s/
  • tavutus: tii‧ve‧ys / tii‧veys

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tiiveys tiiveydet
genetiivi tiiveyden tiiveyksien
partitiivi tiiveyttä tiiveyksiä
akkusatiivi tiiveys;
tiiveyden
tiiveydet
sisäpaikallissijat
inessiivi tiiveydessä tiiveyksissä
elatiivi tiiveydestä tiiveyksistä
illatiivi tiiveyteen tiiveyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tiiveydellä tiiveyksillä
ablatiivi tiiveydeltä tiiveyksiltä
allatiivi tiiveydelle tiiveyksille
muut sijamuodot
essiivi tiiveytenä tiiveyksinä
translatiivi tiiveydeksi tiiveyksiksi
abessiivi tiiveydettä tiiveyksittä
instruktiivi tiiveyksin
komitatiivi tiiveyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo tiiveyde-
vahva vartalo tiiveyte-
konsonantti-
vartalo
tiiveyt-

Etymologia

muokkaa

sanan tiivis vartalosta tiive- ja suffiksista -ys

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • tiiveys Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40