trokata

Suomi

Verbi

(arkikieltä) myydä salaa, laittomasti, epärehellisesti
Veljeni trokasi pirtua Virosta.

Jälleenmyyntisivustot trokasivat tuhansia konserttilippuja.

Ääntäminen

IPA: /ˈt̪rokɑt̪ɑˣ/
tavutus: tro‧ka‧ta

Etymologia

Todennäköisesti suomenruotsin murteellisesta ja samaa tarkoittavasta sanasta tråka, joka juontuu latinan sanasta trocare 'harjoittaa vaihtokauppaa' (vrt. espanjan trocar ja ranskan troquer).^[1] Sana on oletettavasti kulkeutunut Suomeen merimiesten mukana. Slangiin sana on mahdollisesti siirtynyt Helsingin ruotsinkielisestä koululaisslangista.^[2] Alkuaan sanan merkitys on saattanut olla neutraali ja rikolliseen toimintaan viittaavan merkityksen se on saanut kieltolain aikaisten viinatrokarien myötä.^[3]

Käännökset

1. myydä salaa

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

trokari

Johdokset

substantiivit: trokaaminen, trokaus

Viitteet

↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.
↑ Heikki Paunonen: "Stadin slangi historiallisena, kielellisenä ja sosiaalisena ilmiönä", Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja, s. 29. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-23239-4.
↑ Sivula, Jaakko: Sanastontutkimuksemme skandinaavisia näköaloja. Virittäjä, 1973, 77. vsk, nro 1, s. 91–92. Helsinki: Kotikielen Seura. Artikkelin verkkoversio.

[1] Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.

[2] Heikki Paunonen: "Stadin slangi historiallisena, kielellisenä ja sosiaalisena ilmiönä", Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja, s. 29. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-23239-4.

[3] Sivula, Jaakko: Sanastontutkimuksemme skandinaavisia näköaloja. Virittäjä, 1973, 77. vsk, nro 1, s. 91–92. Helsinki: Kotikielen Seura. Artikkelin verkkoversio.

[1]

[2]

[3]