tukistaa

Suomi

Verbi

tukistaa (53) (taivutus[luo])

1. vetää hiuksista (tyypillisesti lapsen rangaistustarkoituksessa)

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ukist̪ɑːˣ/
• tavutus: tu‧kis‧taa

Etymologia

johdos sanasta tukka

Liittyvät sanat

• tukistus
• tukistaja
• tukka

Johdokset

• substantiivit: tukistaminen

Anagrammit

iskuttaa, kutistaa, sukaatti

Aiheesta muualla

• tukistaa Kielitoimiston sanakirjassa