tupakanpolttaja

Suomi

Substantiivi

tupakanpolttaja (10)

1. henkilö, joka polttaa savukkeita tai muita tupakkatuotteita

Etymologia

yhdyssana osista tupakka (genetiivi) ja polttaja

Käännökset

1. henkilö, joka polttaa savukkeita tai muita tupakkatuotteita

Ks. tupakoitsija

Liittyvät sanat

• tupakanpoltto
• tupakointi
• tupakoida
• tupakoija, tupakoitsija

Aiheesta muualla

• tupakanpolttaja Kielitoimiston sanakirjassa