Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

tutun

  1. (taivutusmuoto) genetiivi sanasta tuttu

Substantiivi muokkaa

tutun

  1. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta tuttu
  2. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta tuttu

Substantiivi muokkaa

tutun

  1. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta tutu
  2. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta tutu

Romania muokkaa

Substantiivi muokkaa

genetiivi/datiivi
yksikkö unui tutun
määräinen tutunului

tutun m. (määräinen: tutunul)

  1. tupakka (kasvi)

Substantiivi muokkaa

genetiivi/datiivi
yksikkö unui tutun
määräinen tutunului
monikkounor tutunuri
määräinentutunurilor

tutun n. (määräinen: tutunulmonikko: tutunuri, määräinen: tutunurile)

  1. tupakka (aine)

Etymologia muokkaa