uhkaa
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
uhkaa
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta uhka
Verbi muokkaa
uhkaa
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä uhata
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä uhata
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä uhata
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä uhata