Wikipedia
Katso artikkeli Uhka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

uhka (10-D)

  1. todettavissa oleva jonkun tai jonkin tuoma pelko tai pelättävissä olevan vaaran tuntemus tai todellinen vaara
    Satu Hassin mielestä Ylilaudan muodostama uhka pitää ottaa vakavasti.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈuhkɑ/
  • tavutus: uh‧ka

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa
  • Deskriptiivinen sana. vrt. uhkea, uhku, uho. Sanueen takana on alkumerkitys ’nousta, kohota’.[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Sanueen sanat
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

hyökkäysuhka, sodanuhka, uhanalainen, uhka-arvio, uhkakerroin, uhkakuva, uhkapelaaja, uhkapeli, uhkapeluri, uhkarohkea, uhkarohkeus, uhkasakko, uhkavaatimus, uhkayritys

Anagrammit
muokkaa

haku, kuha

Aiheesta muualla

muokkaa
  • uhka Kielitoimiston sanakirjassa
  • uhka Tieteen termipankissa
  • uhka Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • uhka Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
  • Artikkelit 384, 385, 921 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

muokkaa
  1. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768. svv