Substantiivi

muokkaa

uhku (1)

  1. jäälle nousseen veden ja lumen muodostama hyhmä; maan jäätyneen pintakerroksen alle puristukseen jäänyt vesi, joka tihkuu maan pinnalle ja jäätyy
    Maasta purkautuva uhku rikkoo usein maankamaran.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈuhku/
  • tavutus: uh‧ku

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi uhku uhkut
genetiivi uhkun uhkujen
partitiivi uhkua uhkuja
akkusatiivi uhku;
uhkun
uhkut
sisäpaikallissijat
inessiivi uhkussa uhkuissa
elatiivi uhkusta uhkuista
illatiivi uhkuun uhkuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi uhkulla uhkuilla
ablatiivi uhkulta uhkuilta
allatiivi uhkulle uhkuille
muut sijamuodot
essiivi uhkuna uhkuina
translatiivi uhkuksi uhkuiksi
abessiivi uhkutta uhkuitta
instruktiivi uhkuin
komitatiivi uhkuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo uhku-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • uhku Kielitoimiston sanakirjassa