uhku
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaauhku (1)
- jäälle nousseen veden ja lumen muodostama hyhmä; maan jäätyneen pintakerroksen alle puristukseen jäänyt vesi, joka tihkuu maan pinnalle ja jäätyy
- Maasta purkautuva uhku rikkoo usein maankamaran.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈuhku/
- tavutus: uh‧ku
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | uhku | uhkut |
genetiivi | uhkun | uhkujen |
partitiivi | uhkua | uhkuja |
akkusatiivi | uhku; uhkun |
uhkut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | uhkussa | uhkuissa |
elatiivi | uhkusta | uhkuista |
illatiivi | uhkuun | uhkuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | uhkulla | uhkuilla |
ablatiivi | uhkulta | uhkuilta |
allatiivi | uhkulle | uhkuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | uhkuna | uhkuina |
translatiivi | uhkuksi | uhkuiksi |
abessiivi | uhkutta | uhkuitta |
instruktiivi | – | uhkuin |
komitatiivi | – | uhkuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | uhku- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- uhku Kielitoimiston sanakirjassa