uhku
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
uhku (1)
- jäälle nousseen veden ja lumen muodostama hyhmä; maan jäätyneen pintakerroksen alle puristukseen jäänyt vesi, joka tihkuu maan pinnalle ja jäätyy
- Maasta purkautuva uhku rikkoo usein maankamaran.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈuhku/
- tavutus: uh‧ku
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | uhku | uhkut |
| genetiivi | uhkun | uhkujen |
| partitiivi | uhkua | uhkuja |
| akkusatiivi | uhku; uhkun |
uhkut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | uhkussa | uhkuissa |
| elatiivi | uhkusta | uhkuista |
| illatiivi | uhkuun | uhkuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | uhkulla | uhkuilla |
| ablatiivi | uhkulta | uhkuilta |
| allatiivi | uhkulle | uhkuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | uhkuna | uhkuina |
| translatiivi | uhkuksi | uhkuiksi |
| abessiivi | uhkutta | uhkuitta |
| instruktiivi | – | uhkuin |
| komitatiivi | – | uhkuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | uhku- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- uhku Kielitoimiston sanakirjassa