pelko

Suomi

Substantiivi

pelko (1-D)

1. tajuttavan uhkan tai vaaran aiheuttama hädän tai tuskan tunne

   Kun näin vastustajani, täytti pelko mieleni.

   Kansa pakeni pelon vallassa.

   Hän oli peloissaan keksinyt hätävalheen.

2. (usein monikossa) huoli jonkin mahdollisesta toteutumisesta

   Pelot koronajuomisesta eivät toteutuneet. (Helsingin Sanomat)

Ääntäminen

• IPA: /ˈpelko/

• tavutus: pel‧ko

Etymologia

• johdos sanasta pelätä (pelk- + -o)

Käännökset

1. tajuttavan vaaran aiheuttama hädän tunne

azeri: qorxu englanti: fear, scare ersä: пелема espanja: miedo, temor italia: paura f. latina: timor liivi: irm mapuche: llüka puola: lęk, strach m. ranska: peur f.

romania: teamă f., frică f., temere f. ruotsi: rädsla, fruktan saksa: Angst f., Furcht f. tšekki: strach m. turkki: korku ukraina: страх m., боязнь f., острах m. uzbekki: qo'rquv venäjä: страх, боязнь f. vepsä: varu viro: hirm

2. huoli jonkin toteutumisesta

englanti: concern, worry, apprehension ruotsi: farhåga, fruktan, oro

saksa: Befürchtung f., Besorgnis f. viro: kartus

Liittyvät sanat

• kauhu

pelätä, pelättävä, pelkuri, pelonsekainen, pelottava

Synonyymit

• fobia
• kammo

Johdokset

• adjektiivit: pelokas, peloton
• verbit: pelottaa

Yhdyssanat

elämänpelko, ihmispelko, jumalanpelko, koulupelko, kuolemanpelko, lentopelko, muukalaispelko, pelkotila, pelontunne, pimeänpelko

Aiheesta muualla

• pelko Kielitoimiston sanakirjassa