kammo
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakammo (1)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑmːo/
- tavutus: kam‧mo
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kammo | kammot |
| genetiivi | kammon | kammojen |
| partitiivi | kammoa | kammoja |
| akkusatiivi | kammo; kammon |
kammot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kammossa | kammoissa |
| elatiivi | kammosta | kammoista |
| illatiivi | kammoon | kammoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kammolla | kammoilla |
| ablatiivi | kammolta | kammoilta |
| allatiivi | kammolle | kammoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kammona | kammoina |
| translatiivi | kammoksi | kammoiksi |
| abessiivi | kammotta | kammoitta |
| instruktiivi | – | kammoin |
| komitatiivi | – | kammoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kammo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kammo Kielitoimiston sanakirjassa