ulkopuolinen

Suomi

Adjektiivi

ulkopuolinen

1. ulkopuolella oleva, tai tapahtuva

   Ulkopuoliset tarkkailijat ovat havainneet ongelmien olemassa olon jo kauan sitten.

   Ulkopuolinen puhdistus ei riitä laitteen saamiseksi toimintakuntoon.

Ääntäminen

• IPA: /ˈulkoˌpuo̯linen/
• tavutus: ul‧ko‧puo‧li‧nen

Käännökset

1. ulkopuolella oleva, tai tapahtuva

kroaatti: vanjski

Liittyvät sanat

• sisäpuolinen
• ulkoinen, ulkonainen
• ulkopuoli
• ulkopuolella

Johdokset

• ulkopuolisuus

Aiheesta muualla

• ulkopuolinen Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

ulkopuolinen

1. henkilö, joka on jostakin asiasta sivussa, erityisesti sosiaalisesti

   ulkopuolisen näkemys

   seurata toimintaa ulkopuolisen silmin

Etymologia

yhdyssana sanoista ulkopuoli ja -nen

Käännökset

1. henkilö, joka on jostakin asiasta sivussa

englanti: outsider kroaatti: autsajder m.

ruotsi: utomstående

Liittyvät sanat

• sisäpiiriläinen
• sisäpuoli
• ulkopinta

Aiheesta muualla

• ulkopuolinen Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 71 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa