Substantiivi

muokkaa

ulkopuoli (26)

  1. se mikä ei ole suljetun tilan tai alueen ulkopintaan tai muuhun rajaan rajautuvan sisäpuolta; ulkopinta, päällinen
    Kun ovi suljetaan voit jäädä ovipieleen sisäpuolelle tai ulkopuolelle.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈulkoˌpuo̯li/
  • tavutus: ul‧ko‧puo‧li

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ulkopuoli ulkopuolet
genetiivi ulkopuolen ulkopuolten
ulkopuolien
partitiivi ulkopuolta ulkopuolia
akkusatiivi ulkopuoli;
ulkopuolen
ulkopuolet
sisäpaikallissijat
inessiivi ulkopuolessa ulkopuolissa
elatiivi ulkopuolesta ulkopuolista
illatiivi ulkopuoleen ulkopuoliin
ulkopaikallissijat
adessiivi ulkopuolella ulkopuolilla
ablatiivi ulkopuolelta ulkopuolilta
allatiivi ulkopuolelle ulkopuolille
muut sijamuodot
essiivi ulkopuolena ulkopuolina
translatiivi ulkopuoleksi ulkopuoliksi
abessiivi ulkopuoletta ulkopuolitta
instruktiivi ulkopuolin
komitatiivi ulkopuoline-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ulkopuole-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
ulkopuol-

Etymologia

muokkaa

ulko- + puoli

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa