sisäpuoli
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasisäpuoli (26)
- se mikä ei ole suljetun tilan tai alueen sisäpintaan tai muuhun rajaan rajautuvan ulkopuolta; sisäpinta, sisusta
- Kerrotaan, että pullon sisäpuolella oleva pullon henki pyrkii ulos kun korkkia raotetaan.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsisæˌpuo̯li/
- tavutus: si‧sä‧puo‧li
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sisäpuoli | sisäpuolet |
| genetiivi | sisäpuolen | sisäpuolten sisäpuolien |
| partitiivi | sisäpuolta | sisäpuolia |
| akkusatiivi | sisäpuoli; sisäpuolen |
sisäpuolet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sisäpuolessa | sisäpuolissa |
| elatiivi | sisäpuolesta | sisäpuolista |
| illatiivi | sisäpuoleen | sisäpuoliin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sisäpuolella | sisäpuolilla |
| ablatiivi | sisäpuolelta | sisäpuolilta |
| allatiivi | sisäpuolelle | sisäpuolille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sisäpuolena | sisäpuolina |
| translatiivi | sisäpuoleksi | sisäpuoliksi |
| abessiivi | sisäpuoletta | sisäpuolitta |
| instruktiivi | – | sisäpuolin |
| komitatiivi | – | sisäpuoline- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sisäpuole- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sisäpuol- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. se mikä ei ole suljetun tilan tai alueen sisäpintaan tai muuhun rajaan rajautuvan ulkopuolta; sisäpinta, sisusta
|
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: sisäpuolinen
- adverbit: sisäpuolitse
Aiheesta muualla
muokkaa- sisäpuoli Kielitoimiston sanakirjassa