unhottua

Suomi

Verbi

unhottua (52-C) (taivutus[luo])

1. (murteellinen, runollinen, yleiskielessä vanhahtava) unohtua

Ääntäminen

• IPA: /ˈunhot̪ˌt̪uɑˣ/
• tavutus: un‧hot‧tu‧a

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: unhottuminen

Aiheesta muualla

• unhottua Kielitoimiston sanakirjassa