unhottuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaunhottuminen (38)
- teonnimi verbistä unhottua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | unhottuminen | unhottumiset |
genetiivi | unhottumisen | unhottumisten unhottumisien |
partitiivi | unhottumista | unhottumisia |
akkusatiivi | unhottuminen; unhottumisen |
unhottumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | unhottumisessa | unhottumisissa |
elatiivi | unhottumisesta | unhottumisista |
illatiivi | unhottumiseen | unhottumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | unhottumisella | unhottumisilla |
ablatiivi | unhottumiselta | unhottumisilta |
allatiivi | unhottumiselle | unhottumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | unhottumisena (unhottumisna) |
unhottumisina |
translatiivi | unhottumiseksi | unhottumisiksi |
abessiivi | unhottumisetta | unhottumisitta |
instruktiivi | – | unhottumisin |
komitatiivi | – | unhottumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | unhottumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
unhottumis- |