vääntelehtiä

Suomi

Verbi

vääntelehtiä (61-F) (taivutus[luo])

1. vääntyillä, väännellä itseään

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋæːnt̪eˌleht̪iæˣ/
• tavutus: vään‧te‧leh‧ti‧ä

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: vääntelehtiminen

Aiheesta muualla

• vääntelehtiä Kielitoimiston sanakirjassa