vääntelehtiminen

Suomi

vääntelehtiminen (38)

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	vääntelehtiminen	vääntelehtimiset
genetiivi	vääntelehtimisen	vääntelehtimisten vääntelehtimisien
partitiivi	vääntelehtimistä	vääntelehtimisiä
akkusatiivi	vääntelehtiminen; vääntelehtimisen	vääntelehtimiset
sisäpaikallissijat
inessiivi	vääntelehtimisessä	vääntelehtimisissä
elatiivi	vääntelehtimisestä	vääntelehtimisistä
illatiivi	vääntelehtimiseen	vääntelehtimisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	vääntelehtimisellä	vääntelehtimisillä
ablatiivi	vääntelehtimiseltä	vääntelehtimisiltä
allatiivi	vääntelehtimiselle	vääntelehtimisille
muut sijamuodot
essiivi	vääntelehtimisenä (vääntelehtimisnä)	vääntelehtimisinä
translatiivi	vääntelehtimiseksi	vääntelehtimisiksi
abessiivi	vääntelehtimisettä	vääntelehtimisittä
instruktiivi	–	vääntelehtimisin
komitatiivi	–	vääntelehtimisine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	vääntelehtimise-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	vääntelehtimis-