Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

väsy (1)

  1. väsynyt
    Kaksivuotias ei millään malta nukahtaa päiväunille, vaikka olis ihan väsy. (keskustelupalstaviesti, vauva.fi)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋæsy/
  • tavutus: vä‧sy

Etymologia muokkaa

Substantiivi muokkaa

väsy (1)

  1. (arkikieltä) väsynyt olotila; väsymys, väsyneisyys
    Vilpertillä on väsy.

Verbi muokkaa

väsy

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä väsyä
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä väsyä
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä väsyä