väsyä
SuomiMuokkaa
VerbiMuokkaa
- menettää henkisiä t. ruumiillisia voimiansa, uupua
- (fysiikka) säröytyä ja heikentyä toistuvien jännitystilan muutosten seurauksena
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈʋæsyæˣ/
- tavutus: vä‧sy‧ä
EtymologiaMuokkaa
vanha germaaninen laina[1]
KäännöksetMuokkaa
2. säröytyä ja heikentyä toistuvien jännitystilan muutosten seurauksena
|
Liittyvät sanatMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
- adjektiivit: väsy
- substantiivit: väsy, väsymys
- verbit: momentaaninen väsähtää, kausatiivinen väsyttää
YhdyssanatMuokkaa
Aiheesta muuallaMuokkaa
- väsyä Kielitoimiston sanakirjassa
ViitteetMuokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 362. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.