Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

väsähtää (53-F) (taivutus[luo])

  1. (momentaaninen) menettää voimansa, väsyä (nopeasti tai äkillisesti)
    Kilpailija väsähti maalisuoralla.
  2. (murteellinen) (aallosta tai laineesta) murtua osuessaan johonkin kiinteään

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋæsæht̪æːˣ/
  • tavutus: vä‧säh‧tää

Etymologia muokkaa

väs- + -ähtä- +

Käännökset muokkaa