Substantiivi

muokkaa

väsähdys (39)

  1. väsähtäminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋæsæhdys/
  • tavutus: vä‧säh‧dys

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi väsähdys väsähdykset
genetiivi väsähdyksen väsähdysten
väsähdyksien
partitiivi väsähdystä väsähdyksiä
akkusatiivi väsähdys;
väsähdyksen
väsähdykset
sisäpaikallissijat
inessiivi väsähdyksessä väsähdyksissä
elatiivi väsähdyksestä väsähdyksistä
illatiivi väsähdykseen väsähdyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi väsähdyksellä väsähdyksillä
ablatiivi väsähdykseltä väsähdyksiltä
allatiivi väsähdykselle väsähdyksille
muut sijamuodot
essiivi väsähdyksenä väsähdyksinä
translatiivi väsähdykseksi väsähdyksiksi
abessiivi väsähdyksettä väsähdyksittä
instruktiivi väsähdyksin
komitatiivi väsähdyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo väsähdykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
väsähdys-

Etymologia

muokkaa

verbi väsähtää + johdin -ys

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa