väsähtäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaväsähtäminen (38)
- teonnimi verbistä väsähtää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | väsähtäminen | väsähtämiset |
genetiivi | väsähtämisen | väsähtämisten väsähtämisien |
partitiivi | väsähtämistä | väsähtämisiä |
akkusatiivi | väsähtäminen; väsähtämisen |
väsähtämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | väsähtämisessä | väsähtämisissä |
elatiivi | väsähtämisestä | väsähtämisistä |
illatiivi | väsähtämiseen | väsähtämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | väsähtämisellä | väsähtämisillä |
ablatiivi | väsähtämiseltä | väsähtämisiltä |
allatiivi | väsähtämiselle | väsähtämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | väsähtämisenä (väsähtämisnä) |
väsähtämisinä |
translatiivi | väsähtämiseksi | väsähtämisiksi |
abessiivi | väsähtämisettä | väsähtämisittä |
instruktiivi | – | väsähtämisin |
komitatiivi | – | väsähtämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | väsähtämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
väsähtämis- |