vaakkua

Suomi

Verbi

vaakkua (52-A) (taivutus[luo])

1. varsinkin variksen tai ankan ääntelystä

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋɑːkːuɑˣ/
• tavutus: vaak‧ku‧a

Liittyvät sanat

Synonyymit

• raakkua

Johdokset

• substantiivit: vaakkuminen

Aiheesta muualla

• vaakkua Kielitoimiston sanakirjassa