vaakkuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavaakkuminen (38)
- teonnimi verbistä vaakkua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vaakkuminen | vaakkumiset |
| genetiivi | vaakkumisen | vaakkumisten vaakkumisien |
| partitiivi | vaakkumista | vaakkumisia |
| akkusatiivi | vaakkuminen; vaakkumisen |
vaakkumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vaakkumisessa | vaakkumisissa |
| elatiivi | vaakkumisesta | vaakkumisista |
| illatiivi | vaakkumiseen | vaakkumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vaakkumisella | vaakkumisilla |
| ablatiivi | vaakkumiselta | vaakkumisilta |
| allatiivi | vaakkumiselle | vaakkumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vaakkumisena (vaakkumisna) |
vaakkumisina |
| translatiivi | vaakkumiseksi | vaakkumisiksi |
| abessiivi | vaakkumisetta | vaakkumisitta |
| instruktiivi | – | vaakkumisin |
| komitatiivi | – | vaakkumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vaakkumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vaakkumis- | |