vainovalkea

Suomi

Substantiivi

vainovalkea

1. korkealle, näkyvälle paikalla muinoin sytytetty tuli hälytysmerkiksi ja varoitukseksi vihollisen lähestymisestä

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋɑi̯noˌʋɑlkeɑ/
• tavutus: vai‧no‧val‧ke‧a

Etymologia

• yhdyssana sanoista vaino ja valkea

Aiheesta muualla

• vainovalkea Kielitoimiston sanakirjassa