vankkua (52-A) (taivutus[luo])

  1. (harvinainen) horjua

Etymologia

muokkaa

mahdollisesti ruotsin sanasta vanka[1]

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”vankkua”.