vartoa

Suomi

Verbi

vartoa (52-K) (taivutus[luo])

(harvinainen) odottaa, erit. kunnes jotakin tapahtuu

Ääntäminen

IPA: /ˈʋɑrt̪oɑˣ/
tavutus: var‧to‧a

Etymologia

vanha germaaninen laina^[1]

Liittyvät sanat

Johdokset

substantiivit: vartominen

Aiheesta muualla

vartoa Kielitoimiston sanakirjassa
Artikkeli 65 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 362. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=vartoa&oldid=4699976”