SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

vento

  1. vieras, outo
    Olemme vieraat toisillemme, vennot, niin että usein Sua pelkään, (Leino, JUHANA HERTTUAN JA CATHARINA JAGELLONICAN LAULUJA, 1919)

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

ventovieras

SubstantiiviMuokkaa

vento

  1. (mytologia) ihmisen muotoinen henkiolento
    Veräjällä Vento seisoi, Vennon poika portahalla, loukossa Vahinko vaani, Kouko kohtasi ovella. (Leino, Tumma)

EsperantoMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

vento m. (monikko ventoj)

  1. tuuli

IdoMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

vento

  1. tuuli

ItaliaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

vento m. (monikko venti)

  1. tuuli

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: [ˈvɛnto]

PortugaliMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

vento m. (monikko ventos[luo]

  1. tuuli