Katso myös: Vento

Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

vento

  1. vieras, outo
    Olemme vieraat toisillemme, vennot, niin että usein Sua pelkään, (Leino, JUHANA HERTTUAN JA CATHARINA JAGELLONICAN LAULUJA, 1919)

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

ventovieras

Substantiivi muokkaa

vento

  1. (mytologia) ihmisen muotoinen henkiolento
    Veräjällä Vento seisoi, Vennon poika portahalla, loukossa Vahinko vaani, Kouko kohtasi ovella. (Leino, Tumma)

Esperanto muokkaa

Substantiivi muokkaa

vento m. (monikko ventoj)

  1. tuuli

Ido muokkaa

Substantiivi muokkaa

vento

  1. tuuli

Italia muokkaa

Substantiivi muokkaa

vento m. (monikko venti)

  1. tuuli

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: [ˈvɛnto]

Portugali muokkaa

Substantiivi muokkaa

vento m. (monikko ventos)

  1. tuuli