verweigerten

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä verweigern
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä verweigern
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä verweigern
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä verweigern
  5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta verweigert (joka on partisiipin perfekti sanasta verweigern)
  6. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta verweigert (joka on partisiipin perfekti sanasta verweigern)
  7. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta verweigert (joka on partisiipin perfekti sanasta verweigern)
  8. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta verweigert (joka on partisiipin perfekti sanasta verweigern)
  9. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta verweigert (joka on partisiipin perfekti sanasta verweigern)
  10. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta verweigert (joka on partisiipin perfekti sanasta verweigern)
  11. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta verweigert (joka on partisiipin perfekti sanasta verweigern)
  12. (taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta verweigert (joka on partisiipin perfekti sanasta verweigern)
  13. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta verweigert (joka on partisiipin perfekti sanasta verweigern)
  14. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta verweigert (joka on partisiipin perfekti sanasta verweigern)
  15. (taivutusmuoto) monikon datiivimuoto sanasta verweigert (joka on partisiipin perfekti sanasta verweigern)
  16. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta verweigert (joka on partisiipin perfekti sanasta verweigern)
  17. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta verweigert (joka on partisiipin perfekti sanasta verweigern)
  18. (taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta verweigert (joka on partisiipin perfekti sanasta verweigern)