viikata

Suomi

Verbi

viikata (73-A) (taivutus[luo])

1. (arkikieltä) laskostaa erityisesti vaatteet tai liinavaatteet säilytystä varten

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋiːkɑt̪ɑˣ/
• tavutus: vii‧ka‧ta

Etymologia

• ruotsin vika ’laskostaa’

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: viikkaaminen

Aiheesta muualla

• viikata Kielitoimiston sanakirjassa