Substantiivi

muokkaa

vilkun

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta vilkku
  2. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta vilkku

vilkun

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä vilkkua