vinyyli

Suomi

Substantiivi

vinyyli (6)

1. eteenin substituenttinimi ja myös orgaaninen yhdiste, joka sisältää vinyyliryhmän
2. (yl. monikossa) vinyylilevy; muovinen analoginen äänilevy, LP-levy

   Vuosien varrella vinyylit vaihtuivat cd-levyihin.

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋinyːli/
• tavutus: vi‧nyy‧li

Etymologia

• kemisti Hermann Kolbe vuonna 1851, latinan sanasta vīnum, "viini", yhdisteen yhteydestä etyylialkoholiin

Käännökset

1. eteenin substituenttinimi ja myös orgaaninen yhdiste, joka sisältää vinyyliryhmän

englanti: vinyl ruotsi: vinyl

turkki: vinil

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• polyvinyylikloridi
• vinyylilevy
• vinyylineula
• vinyylipolymeeri
• vinyylisingle

Aiheesta muualla

• vinyyli Kielitoimiston sanakirjassa