SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

eteeni (6)

  1. hiilivety, jossa on kaksi hiiltä ja hiilten välillä kaksoissidos

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈet̪eːni/
  • tavutus: e‧tee‧ni

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi eteeni eteenit
genetiivi eteenin eteenien
eteeneiden
eteeneitten
partitiivi eteeniä eteeneitä
eteenejä
akkusatiivi eteeni;
eteenin
eteenit
sisäpaikallissijat
inessiivi eteenissä eteeneissä
elatiivi eteenistä eteeneistä
illatiivi eteeniin eteeneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi eteenillä eteeneillä
ablatiivi eteeniltä eteeneiltä
allatiivi eteenille eteeneille
muut sijamuodot
essiivi eteeninä eteeneinä
translatiivi eteeniksi eteeneiksi
abessiivi eteenittä eteeneittä
instruktiivi eteenein
komitatiivi eteeneine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

AdverbiMuokkaa

eteeni

  1. (taivutusmuoto) yksikön 1. persoonan muoto sanasta eteen