vittuuntua

Suomi

Verbi

vittuuntua (52-J) (taivutus[luo])

1. (alatyyliä) suuttua (lähinnä kyllästymisen takia johonkin epämiellyttävään)

   Vittuunnuin oikein kunnolla!

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋit̪ːuːnˌt̪uɑˣ/
• tavutus: vit‧tuun‧tu‧a

Liittyvät sanat

• vituttaa

Synonyymit

• (yleiskieltä) tympääntyä, (murteellinen) tympiintyä
• (alatyyliä) kyrpiintyä

Johdokset

• substantiivit: vittuuntuminen

Aiheesta muualla

• vittuuntua Kielitoimiston sanakirjassa