ylellinen

SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

ylellinen (38) (komparatiivi ylellisempi, superlatiivi ylellisin) (taivutus [luo])

  1. tavallisen elintason ylittävä, ylenpalttisen loistelias

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈylelˌlinen/
  • tavutus: y‧lel‧li‧nen

EtymologiaMuokkaa

Johdos ikivanhasta ylä-/yle-vartalosta. Sana on esiintynyt kirjakielessä Agricolasta alkaen.[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004.