mahtava

Suomi

Adjektiivi

mahtava (10) (komparatiivi mahtavampi, superlatiivi mahtavin) (taivutus[luo])

1. sellainen, jolla on mahtia eli kykyä vaikuttaa johonkin

   Kusille syntyi myös Nimrod, josta tuli ensimmäinen mahtava hallitsija maan päällä. –1. Moos. 10:8

2. upea, poikkeuksellisen suuri, kunnioitusta herättävä
3. (matematiikka) mahtavuuden määrä: se, kuinka paljon alkioita joukolla on

   Erityyppiset joukot ovat usein keskenään yhtä mahtavia.

Ääntäminen

• IPA: /ˈmɑht̪ɑʋɑ/
• tavutus: mah‧ta‧va

Käännökset

1. sellainen, jolla on mahtia

englanti: mighty, grandiose ranska: puissant m., puissante f. ruotsi: mäktig, grandios

saksa: mächtig tšekki: mocný

2. kunnioitusta herättävä

englanti: awesome ranska: impressionnante f., impressionnant m., grandiose

ruotsi: mäktig

Liittyvät sanat

• mahtaileva

Johdokset

• adverbit: mahtavasti

Vastakohta

• surkea

Aiheesta muualla

• mahtava Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

mahtava

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä mahtaa

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	mahtava	mahtavat
genetiivi	mahtavan	mahtavien (mahtavain)
partitiivi	mahtavaa	mahtavia
akkusatiivi	mahtava; mahtavan	mahtavat
sisäpaikallissijat
inessiivi	mahtavassa	mahtavissa
elatiivi	mahtavasta	mahtavista
illatiivi	mahtavaan	mahtaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	mahtavalla	mahtavilla
ablatiivi	mahtavalta	mahtavilta
allatiivi	mahtavalle	mahtaville
muut sijamuodot
essiivi	mahtavana	mahtavina
translatiivi	mahtavaksi	mahtaviksi
abessiivi	mahtavatta	mahtavitta
instruktiivi	–	mahtavin
komitatiivi	–	mahtavine

Liittyvät sanat

Johdokset

• adverbit: mahtavasti
• substantiivit: mahtavuus