Adjektiivi

muokkaa

mahtava (10) (komparatiivi mahtavampi, superlatiivi mahtavin) (taivutus[luo])

  1. sellainen, jolla on mahtia eli kykyä vaikuttaa johonkin
    Kusille syntyi myös Nimrod, josta tuli ensimmäinen mahtava hallitsija maan päällä. –1. Moos. 10:8
  2. upea, poikkeuksellisen suuri, kunnioitusta herättävä
  3. (matematiikka) mahtavuuden määrä: se, kuinka paljon alkioita joukolla on
    Erityyppiset joukot ovat usein keskenään yhtä mahtavia.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmɑht̪ɑʋɑ/
  • tavutus: mah‧ta‧va

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Vastakohdat
muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • mahtava Kielitoimiston sanakirjassa
  • mahtava Suomen murteiden sanakirjassa
  • mahtava Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Artikkelit 409, 475, 1129, 1213 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa