äitelä
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaaäitelä (10) (komparatiivi äitelämpi, superlatiivi äitelin) (taivutus[luo])
- (puhekieltä) imelä, vastenmielisen makea
- (kuvaannollisesti) vastenmielinen, tympeä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈæi̯t̪elæ/
- tavutus: äi‧te‧lä
Etymologia
muokkaasamaa deskriptiivistä alkuperää kuin äityä[1]
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- äitelä Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768. Hakusanat äitelä, äityä.