älyttää

Suomi

Verbi

älyttää (53-C) (taivutus[luo])

1. (arkikieltä) huiputtaa
2. (slangia) käyttää älyämpäriä

Ääntäminen

• IPA: /ˈælyt̪ːæːˣ/
• tavutus: ä‧lyt‧tää

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: älyttäminen, älytys

Aiheesta muualla

• älyttää Kielitoimiston sanakirjassa