älytys
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaälytys (39)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈælyt̪ys/
- tavutus: ä‧ly‧tys
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | älytys | älytykset |
genetiivi | älytyksen | älytysten älytyksien |
partitiivi | älytystä | älytyksiä |
akkusatiivi | älytys; älytyksen |
älytykset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | älytyksessä | älytyksissä |
elatiivi | älytyksestä | älytyksistä |
illatiivi | älytykseen | älytyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | älytyksellä | älytyksillä |
ablatiivi | älytykseltä | älytyksiltä |
allatiivi | älytykselle | älytyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | älytyksenä | älytyksinä |
translatiivi | älytykseksi | älytyksiksi |
abessiivi | älytyksettä | älytyksittä |
instruktiivi | – | älytyksin |
komitatiivi | – | älytyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | älytykse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
älytys- |
Etymologia
muokkaaälyttää (heikko vartalo älytä-) + -ys
Käännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- älytys Kielitoimiston sanakirjassa