älytys
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaälytys (39)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈælyt̪ys/
- tavutus: ä‧ly‧tys
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | älytys | älytykset |
| genetiivi | älytyksen | älytysten älytyksien |
| partitiivi | älytystä | älytyksiä |
| akkusatiivi | älytys; älytyksen |
älytykset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | älytyksessä | älytyksissä |
| elatiivi | älytyksestä | älytyksistä |
| illatiivi | älytykseen | älytyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | älytyksellä | älytyksillä |
| ablatiivi | älytykseltä | älytyksiltä |
| allatiivi | älytykselle | älytyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | älytyksenä | älytyksinä |
| translatiivi | älytykseksi | älytyksiksi |
| abessiivi | älytyksettä | älytyksittä |
| instruktiivi | – | älytyksin |
| komitatiivi | – | älytyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | älytykse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
älytys- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- älytys Kielitoimiston sanakirjassa