время

Venäjä

Substantiivi

вре́мя n. (paino siirtyy päätteelle monikossa) [vrʲеmʲa]

1. aika
2. (kielitiede) aikamuoto, tempus
3. во ~ aikana

Taivutus

	yksikkö	monikko
nominatiivi	вре́мя	времена́
genetiivi	вре́мени	времён
datiivi	вре́мени	времена́м
akkusatiivi	вре́мя	времена́
instrumentaali	вре́менем	времена́ми
prepositionaali	вре́мени	времена́х

Liittyvät sanat

• будущее время, настоящее время, прошедшее время
• летнее время