колдун

Venäjä

Substantiivi

колду́н m.

1. tietäjä, velho, poppamies, noita (miespuolinen)

Taivutus

elollinen	yksikkö	monikko
nominatiivi	колду́н	колдуны́
genetiivi	колдуна́	колдуно́в
datiivi	колдуну́	колдуна́м
akkusatiivi	колдуна́	колдуно́в
instrumentaali	колдуно́м	колдуна́ми
prepositionaali	колдуне́	колдуна́х

Liittyvät sanat

• (naispuolinen) колдунья
• колдовство