tietäjä

Suomi

Substantiivi

Katso artikkeli Tietäjä Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

tietäjä (10)

yliluonnollisia voimia käyttävä henkilö, jonka taikavoimat perustuvat suureen tietoon
henkilö, joka tietää

Ääntäminen

IPA: /ˈt̪ie̯t̪æjæ/
tavutus: tie‧tä‧jä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tietäjä	tietäjät
genetiivi	tietäjän	tietäjien (tietäjäin)
partitiivi	tietäjää	tietäjiä
akkusatiivi	tietäjä; tietäjän	tietäjät
sisäpaikallissijat
inessiivi	tietäjässä	tietäjissä
elatiivi	tietäjästä	tietäjistä
illatiivi	tietäjään	tietäjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tietäjällä	tietäjillä
ablatiivi	tietäjältä	tietäjiltä
allatiivi	tietäjälle	tietäjille
muut sijamuodot
essiivi	tietäjänä	tietäjinä
translatiivi	tietäjäksi	tietäjiksi
abessiivi	tietäjättä	tietäjittä
instruktiivi	–	tietäjin
komitatiivi	–	tietäjine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	tietäjä-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. henkilö, joka tietää

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

tietäjä Kielitoimiston sanakirjassa
tietäjä Tieteen termipankissa