кула́к m. (gen. -a)
- nyrkki
- (sodankäynti) nyrkki, keskitetty voima, iskujoukko
- (murteellinen) kourallinen
| eloton |
yksikkö |
monikko
|
| nominatiivi |
кула́к |
кулаки́
|
| genetiivi |
кулака́ |
кулакі́в
|
| datiivi |
кулако́ві, кулаку́ |
кулака́м
|
| akkusatiivi |
кула́к |
кулаки́
|
| instrumentaali |
кулако́м |
кулака́ми
|
| lokatiivi |
кулаку́ |
кулака́х
|
| vokatiivi |
кулаку́ |
кулаки́
|
кула́к m. (paino päätteellä)
- nyrkki
- (historia) kulakki (elollinen)
- (sodankäynti) nyrkki, keskitetty voima
- kampi, kahva
| eloton |
yksikkö |
monikko
|
| nominatiivi |
кула́к |
кулаки́
|
| genetiivi |
кулака́ |
кулако́в
|
| datiivi |
кулаку́ |
кулака́м
|
| akkusatiivi |
кула́к |
кулаки́
|
| instrumentaali |
кулако́м |
кулака́ми
|
| prepositionaali |
кулаке́ |
кулака́х
|
