kourallinen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakourallinen (38)
- kouraan mahtuva määrä
- Sain kahmaistuksi kourallisen karkkeja.
- kouran sisältö
- Poika sujautti koko kourallisen housujensa taskuun.
- (kuvaannollisesti) pieni määrä
- Tulihan sinne sakkia, mutta vain kourallinen.
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kourallinen | kouralliset |
genetiivi | kourallisen | kourallisten kourallisien |
partitiivi | kourallista | kourallisia |
akkusatiivi | kourallinen; kourallisen |
kouralliset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kourallisessa | kourallisissa |
elatiivi | kourallisesta | kourallisista |
illatiivi | kouralliseen | kourallisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kourallisella | kourallisilla |
ablatiivi | kouralliselta | kourallisilta |
allatiivi | kouralliselle | kourallisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kourallisena (kourallisna) |
kourallisina |
translatiivi | kouralliseksi | kourallisiksi |
abessiivi | kourallisetta | kourallisitta |
instruktiivi | – | kourallisin |
komitatiivi | – | kourallisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kourallise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kourallis- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kourallinen Kielitoimiston sanakirjassa