Griff

Katso myös: griff

Saksa

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	der Griff	die Griffe
akkusatiivi	den Griff	die Griffe
datiivi	dem Griff	den Griffen
genetiivi	des Griffes des Griffs	der Griffe
41

Griff m. (monikko Griffe)

1. kädensija, kahva
2. ote
3. tarttuminen, kahmaisu

Etymologia

verbin greifen vartalosta griff-

Idiomit

• alles im ~ kaikki kunnossa, asiat hallinnassa
• das ist mir ein ~ olen perillä asiasta, tunnen asia
• im ~ sein (etwas zu tun) olla aikeissa (tehdä jotakin)

Aiheesta muualla

• Griff Dudenissa (saksaksi)